keskiviikko, 6. tammikuu 2016

Ensimmäinen käynti kehässä

_full.jpg

Vikstella kehässä. Kuva Emma Pelkonen

Tänään oli Oulussa Animagi Areenalla epävirallinen koiranäyttely ja osallistuttiin Vikstellan kanssa siihen. Tuomarina oli Jari Laakso ja saatiin punainen nauha, mutta ei sijoituttu. Koiria oli isoissa aikuisissa yhteensä muistaakseni 47. Ensimmäinen esiintyminen kehissä sujui meillä kyllä tosi hienosti ja paljon paremmin kuin odotin. Vikstella käyttäytyi hallissa niin kuin kokenut konkari ja kehässäkin seisoi nätisti ja juoksi reippaasti vetämättä. Ei häirinneet koirat meidän edellä tai perässä missään vaiheessa. Toisella kierroksella Vikstella selvästi oli väsyneempi kuin ensimmäisellä kierroksella ja ei oikein jaksanut enää seistä, mutta tämähän korjaantuu ajan kanssa kokemuksella. Mä oon tosi tyytyväinen, tästä on hyvä jatkaa! :) 

Tässä video Vikstellasta liikkeessä kehässä.

 

_full.jpg

Tuomari tutkii. Kuva Emma Pelkonen

keskiviikko, 28. lokakuu 2015

Tervetuloa Vikstella!

Blogiin kirjoittaminen on ollut totaalisella tauolla, mutta josko sitä taas pikkuhiljaa saisi aikaiseksi kirjoitella tännekin kuulumisia, edes silloin tällöin :) Sintun poismenosta on pian jo vuosi... <3 Uusi koira on jo pidempään ollut mielessä, mutta sopivaa ei vain löytynyt. Sitten kohdalleni sattui mahdollisuus omaan karhukoiraan :D

Miksi karhukoira? Karhukoiria oon kyllä aina nähnyt haukkumassa naapureiden häkeissä, mutta tutummaksi rotu on tullut tässä parin viime vuoden aikana. Töissäkin karhukoiria näkee aina välillä ja yleisesti voin sanoa, että olen kyllä tykännyt näkemästäni. Todella kivoja, fiksuja ja hyvähermoisia koiria pääosin. Ihmisille erittäin ystävällinen rotu, mutta silti karhukoira ei ole mikään nössö, vaan siitä löytyy myös potkua ja seisoo omilla jaloillaan. Karhukoira kiintyy omistajaansa ja on uskollinen ja tästä piirteestä minä olen aina tykännyt koirassa. Terve ja pitkäikäinen kaiken muun hyvän lisäksi! Olin kuulemma puhunutkin sekä töissä että muualla jo pidempään, että haluaisin oman karhukoiran, mutta tosissaan en sitä vaihtoehtoa ajatellut, koska en metsästä. Sitten näin Vikstellan myynti-ilmoituksen ja aika pian tiesin, että siinä on se mitä minä oon etsiny. Karhukoira, joka ei ole riittävän innokas metsästykseen :) Olin nähnyt Vikstellan aikaisemmin ja muistin millainen koira on kyseessä. Lisäksi Vikstella on terve lonkista ja silmistä eikä huonosti ole kehissäkään mennyt, joten mitä sitä enempää miettimään, kun häkki pihalle ja koira kotiin :D

_full.jpg

Täällä sitä on pian kuukauden päivät yhteistä matkaa menty ja katunut ei minun ole tarvinnut tippaakaan. Intuitio piti täysin paikkaansa tämän koiran kohdalla! Vikstella on tosi hyväluontoinen. Kiltti, nöyrä, iloinen, nopea oppimaan, fiksu ja hyvähermoinen. Minulle tultuaan se on kohdannut paljon uutta. Suurin juttu on ollut varmaan opettelu sisäkoiraksi asuttuaan siihen asti täsyin ulkona. Vaikka eipä Vikstellaa siinä ole juuri tarvinnut opettaa. Lähinnä rauhoittumista ja malttia joihinkin tilanteisiin (ruokinta, ulosmenot), mutta sisäsiisteys on ollut koko ajan selvä juttu eikä se turhia ääntele ja sievästi osaa olla sisällä muutenkin. Ulkotarhassa Vikstella viettää aikaansa aina silloin, kun minä olen poissa kotoa. Sielläkin se vain nukkuu hiljaa kopin katolla tai haukkuu korkeintaan oraville :) Viljan kanssa tulevat hyvin toimeen. Ainoastaan pari kahakkaa on ollut, mutta ei vakavia ja uskovat onneksi mua. Näissä tilanteissa ja muutenkin toisia koiria kohdatessa suurin ongelma on ehkä siinä, että Vikstella hieman hämmentyy, kun toinen esimerksiksi murahtaa sille luun takia. Vikstella ei täysin ehkä älyä, että murahdus ei tarkoita heti tappelua, vaan että se on osa normaalia kommunikointia. Mutta mä valvon niitä ja puutun tarvittaessa, niin eiköhän tässä ajan kanssa Vikstellakin kehity koirien kielessä ja tilanteet on selkeämpiä molemmille. Ainakin suunta on erittäin hyvä!

Suunnitelmiakin Vikstellan suhteen hieman on. Näyttelyt korkataan ens vuoden puolella ja perustottista treenaillaan tässä arjen keskellä. Istuminen sujuu, samoin ei-käsky alkaa hahmottua ja kontakti on ihan hyvällä mallilla. Maahanmenoa on pari kertaa otettu ja sivulletuloa. Luoksetuloa vahvistan aina irtolenkeillä ja muutenkin aina tilaisuuden tullen. Käytän luoksetulossa koirapilliä tai vihellän Vikstellan luo. Toimii erittäin hyvin! :) Myöhemmin on tarkoitus käydä jotain tokokursseja. Luonnetestikin sitten joskus ;) Talvella on tarkoitus hankkia potkuri ja sukset, niin Vikstella pääsee vetämään. 

_full.jpg

Eilen Vikstella pääsi mukaan töihin ensimmäistä kertaa. Myös kassavahdin rooli sopii Vikstellalle erittäin hyvin ;) Kaverikoirakin siitä ehkä saattaa tulla... Mutta pääasia, että näin kotioloissa se on ihan täydellinen minulle. Olen enemmän kuin tyytyväinen, vaikka voin myöntää että jännitti hieman tämä rodunvaihto etukäteen! :D Mukavaa talvenodotusta kaikille!

keskiviikko, 12. kesäkuu 2013

Tokokoulutuksessa

Aivan pakko hehkuttaa, mutta Vilja on nyt tokossa niin hyvä! Viikko sitten meillä alkoi Ranualla tokotuomari Heli Kelhälän ohjaama tokokurssi ja Helin vinkeillä olemme Viljan kanssa edenneet paljon. Vielä on koulutusta onneksi kolme kertaa jäljellä, kaksi on takana :) 

En tiedä mikä siinä on, mutta jo kentälle mennessä tulee itsellenikin niin mainio fiilis treenata ja Viljakin on sitten erittäin innokas, melkein kuin joku bordercollie ;) Peruasennossa meillä on ollut korjaamista paljon. Suurin ja aika yksinkertainen apu saatiin, kun muutettiin palkkaamista. Vasemmalla kädellä palkkaan kyllä aina, mutta huomaamatta käsi oli aika lähellä reittä ja Vilja siitä johtuen vinossa oikealle ja liian edessä :P Vilja on kuitenkin niin iso koira, että perusasento muuttui suuresti, kun annan nyt palkan vasemmalla kädellä Viljalle vasemmalle puolelle kuonoa, suoraan huuleen. Peruasennosta tulee näin väkiselläkin suora ja paikka on oikea. Toinen tärkeä neuvo oli, että tässä peruasentotreenissä ei sitten säästellä kehuja ja makupaloja!

_full.jpg

Juuri ennen tuon koulutuksen alkamista Vilja selvästi alkoi pikkuhiljaa ymmärtää oman peppunsa hallintaa. Oikeastaan koko kulunut kevät ollaan enemmän ja vähemmän treenattu tuota Viljan hehtaaripepun hallintaa :) Minusta tuntui, ettei Vilja hallitse sitä ollenkaan. Se on välillä kuin norsu posliinikaupassa tuon peppunsa kanssa :D Ensin harjoittelimme ihan vain peruuttamista siten, että Vilja peruuttaa mahdollisimman suoraan taaksepäin minun edessä. Kun se alkoi sujua, alettiin peruuttaa sivulla taaksepäin. Siinä oli hieman pähkinää purtavaksi, kun Vilja ennemmin loikki ja pomppi eikä se hoksannut käyttää takaosaansa ollenkaan. Mitä ihmeellisimpiä pomppuja se tarjosi, mutta ei askeltakaan peruuttamisen poikastakaan... Välillä peruuteltiin sitten seinän vieressä ja samalla tehtiin sivulletuloa eri kulmista ja paikoista. Sitten yhtäkkiä Viljan päässä syttyi lamppu ja selvästi se alkoi hoksata, että peppuakin VOI hallita :) 

Itse asiassa viime kerralla saatiinkin koulutuksessa kehuja siitä, että tämä berni osaa käyttää takapäätään. Paljastin, että töitä ollaan tehty ja juuri on koiralla lamppu syttynyt. Nyt on Viljan lamppu täydessä loistossaan tuolla sen pienessä ja sievässä päässä ja sivulletulo, peruasento ja seuraaminen kaikki on yhtäkkiä paljon parempaa. Tänään sitten tuolla koulutuksessa Vilja alkoi kyllästyä maahanmenoon, kun harjoiteltiin liikkeestä maahanmenoa ja niinpä Vilja keksi, että se ei enää yhtäkkiä osaakkaan mennä maahan. Mutta miten hienosti se sitten taiteilikaan peppunsa kanssa, olisittepa nähneet! Niin sulavasti ja oli sen näköinen, että "Mamma nääthän? Mä osaan!" Vilja teki kaikkea mahdollista kiemuraa ja kuviota, että sai näyttää kuinka hienosti isoa peppua hallitaan. Eipä voinut kuin nauraa :D Muutenkin Vilja tarjoilee sivulletuloa ja loistavaa perusasentoa erittäin herkästä nykyään ja ainahan se pitää palkata suuresti, kun se ihan itse tulee ja tekee täydellisen peruasennon sivulle. Oltiin me lenkillä, rannalla, treeneissä odottelemassa omaa vuoroa tai pihalla vaan kotona, niin Vilja saattaa yhtäkkiä ilmaantua sivulle selvästi palkkaa ja kehuja odottaen. Ja niitähän se saa :) Yksi hyvä vinkki takaosan käytön treenaamiseen oli seurata koiran kanssa pienen pientä ympyrää. 

_full.jpg

Tässä treenataan sitä pientä ympyrää ja takapään käyttöä. Kesken uittoreissun keksin vähän harjoitella sitä imuttamalla makupalakädellä. 

Tänään tosiaan harjoiteltiin liikkeestä maahanmenoa ja pysähtymistä. Aiemmin opetin näitä Viljalle siten, että Vilja seurasi minua ja pysähdyin ja käskin maahan tai seisomaan. Tämä on tuntunut tosi hitaalle ja tahmealle tavalle opettaa, mutta tänään sain hyvät vinkit näiden liikkeiden harjoitteluun. Tämä kannattaakin tehdä niin, että koira kävelee ohjaajan edessä ja ohjaaja peruuttaa. Sitten koiran mukaan, joko pysähdytään+käsky ja palkataan heti tai jos tämä jo sujuu, niin käsky mennä maahan tai pysähtyä ja sitten yksi harha-askel/nojaus taaksepäin (ikäänkuin liike jatkuisi) ja sitten heti palkka koiralle. Tästä kun mennään eteenpäin, niin voidaan ottaa oikeita askeleita muutama ja sitten heti palkka. Tai muutaman askeleen jälkeen heti käännetään jo selkää koiralle ja palataan heti palkkaamaan koira. Viljan kanssa edettiin jo sinne, tämä toimi meillä niin hyvin! Viljan maahanmeno on loistava. Se on erittäin nopea ja Vilja suorastaan syöksyy maahan. Seisominen ei suju vielä niin hyvin, vaan pientä hiiviskelyä on havaittavissa ;) 

Lisäksi harjoiteltiin tuomarin tervehtimistä, tokokehään menemistä ja paikkamakuuta. Näissä ei missään mitään ongelmaa. Vilja ei ole koskaan ollut hirveän kiinnostunut vieraista ihmisistä. Se kyllä huomaa ne ja saattaa haistella, mutta harvoin sitä sen jälkeen ne enää jaksaa kiinnostaa. Vilja on välinpitämätön vieraille, ollut aina. Tämä on aika helppo piirre tokossa, kun Viljalle on se ja sama, jos joku tulee meitä moikkaamaan tai sitä hieman vilkaistaan ja kosketaan. Sille tärkeintä on mamma ja herkut mamman treeniliivin taskussa ;) 

Lopuksi otettiin tokohyppyä. Tehtiin se niin, että kouluttaja oli toisella puolella ja minä toisella. Toinen kutsui hyppäämään esteen yli ja siitähän sai herkkua ja kehuja. Sitten taas toinen kutsui koiraa. Juoksutettiin siis Viljaa muutaman metrin matkalla esteen yli. Vilja ei kertaakaan kokeillut kiertää estettä, vaan selvästi tykkäsi tästä leikistä ja hyppäsi oikein mielellään. Seuraavaksi laitettiin esteen toiselle puolen alustalle makupala ja pidin pannasta samalla kiinni. Kun Vilja oli oikein menossa esteelle, päästin irti ja annoin käskyn hypätä. Hyvin meni :) Estetreenin loputtua Vilja kävi vielä yksinään pomppaamassa esteen yli mennen ja tullen. Se osaa jo ;) 

Viimeisenä tänään otettiin luoksetuloa käskytettynä (kouluttaja toimi liikkurina). Vilja odotti hienosti ja kun kutsuin, Viivi tuli vauhdilla ja kun se oli lähellä minua, annoin käskyn sivulle. Hienosti Vilja tälläsi itsensä aivan oikeaan paikkaan! Aika hieno luoksetulo :) Sitten vain treenataan, jotta päästään vielä siihen pisteeseen, ettei tuota apukäskyä tarvi enää antaa. 

_full.jpg

Mutta oon niin innoissaan taas tokosta ja polttelee kovasti jo Viljan kanssa kokeisiin, mutta sinne mennään vasta, kun ollaan valmiita... ;) 

sunnuntai, 9. kesäkuu 2013

Sintun kesälook

Sinttu sai viimein uuden kesälookkinsa. Ostin trimmerin ja ajelin Muorilta karvat muuten, paitsi jätin karvat mahan alle itikoiden suojaksi. Sinttu on ollut silminnähden tyytyväinen uuteen "kampaukseensa". Sen näkee Muorin leveästä hymystä ja siitä, että nyt Sinttu on koko ajan jokapaikassa touhuamassa ja menossa <3 Samalla jalankäyttökin koko ajan paranee :)

_full.jpg

Sinttu ja uusi lookki.

Vaikka aivan lyhyeksi en tuota karvaa ajellutkaan ja onhan se jo hieman kasvanut takaisinkin, niin nuo ärsyttävät sääsket on silti koko ajan Sinttu-paran kimpussa :( Tilasin hevosille tarkoitettua itikkamyrkkyä. Kunhan saadaan kyseinen aine, kokeillaan josko siitä olisi edes hieman apua. 

_full.jpg

Sintulla on onneksi omiakin konsteja itikoiden häätöön :)

maanantai, 20. toukokuu 2013

Kesän kynnyksellä

Pitkästä aikaa vähän päivitystä tänne blogin puolellekkin. Aloitetaan vaikka Sintusta, jonka tilanne tällä hetkellä on ihan ok. Vieläkään en usko, että tuosta enää kunnon jalkaa saadaan, mutta ainakin nyt voidaan Sintun tahtiin lenkkeillä ja liikkua, eikä Sinttu vaikuta kipeältä. Sintulla on siis nyt menossa viimeinen vaihtoehto eli Trocoxil-lääkitys. Trocoxil on pitkävaikutteinen tulehduskipulääke, joka annetaan koiralle kuukauden välein. Tätäkään lääkettä ei loppuelämää voi käyttää, mutta joitakin kuukausia sen avulla voidaan mennä ja toivoa, että lääke vie tulehduksen polvesta kokonaan niin, että kohta Sinttu voisi elää ilman lääkitystä. Ontuminen vaihtelee paljon. Toisena päivänä Sinttu jaksaa mennä hyvin ja toisena päivänä se on lähes kolmijalkainen. Enimmäkseen onneksi ontuminen on vähempänä ja enemmän on parempia päiviä nyt ollut. Lihaksistossa on tietenkin hurja ero leikatun ja toistaiseksi terveen jalan välillä ja se vaikuttaa paljon siihen, miten Sinttu nyt käyttää jalkaa ja tottakai noilla lihaksilla jalka myös väsyy nopeammin kuin terve jalka. Olen yrittänyt tarjota Sintulle mahdollisimman monipuolista liikuntaa. Soramontuilla mennään pehmeällä hiekalla ja kiipeillään mäkiä, lisäksi kävellään metsissä ja kahlaillaan vedessä. Hitaasti saadaan lihaksia takaisin. Sinttu on myös halunnut itse uida ja olen antanut sen sitten uida sen, mitä se itse haluaa. Rannalla ongelmana on vähän tosin se, että Sintulla kilahtaa kierrokset tappiin helposta heti, kun haistaakaan veden :P Silloin se unohtaa kaiken muun, myös kipeän jalkansa, ja sitä saa hieman rauhoitella, ettei homma mene ihan överiksi ja seuraavana päivänä se on sitten kolmijalkainen. Laiturilta olen katsellut veteen, että aika hyvin Sinttu uidessa jalkaansa käyttää. Ehkä Sinttu ui nykyään jopa paremmin kuin ennen leikkausta....

_full.jpg

Sinttu nauttii vedessä olemista uimisen lisäksi.

Trimmauskone on postissa tulossa kotiin ja tarkoituksena olis ajella Sintulta karvat täksi kesäksi alas.Todennäköisesti ajelen sen turkin kokonaan, mutta ainakin selästä saa karvat lyhentyä reilusti. Sintun turkki on joka kesä ollut oma pieni ongelma. Sen karva on Viljan karvaan verrattuna hurjan tiivis ja runsas ja kun se ui kerrankin, se haisee hirveän pahalle. Käytän koiria uimassa melkein joka päivä kesällä, joten helpompaa ajella karvat siltä kokonaan, kuin että pestä se lähes joka päivä uinnin jälkeen. Eikä Sinttu periaatteessa tuota karvaansa nyt tarvi, kun ei sen kanssa enää näyttelyihin tai muuallekaan mennä. Jospa sillä olis helpompi kesä tiedossa, kun ei ole sitten niin kuuma olla :) Itikoiden ja auringon suojaksi jätetään sille kuitenkin sopiva sänki ettei ihan kaljua Sintusta kuitenkaan tehdä ;)

 

_full.jpg

Toinen Sintun nautinnoista uimisen lisäksi, hiekassa piehtarointi :) 

Viljan kanssa kävimme korkkaamassa koeuran. Tyrnävällä järjestettiin BH-koe 3.5. ja Vilja pääsi siellä ihka ensimmäisiin kokeisiinsa. Harmi, kun juoksut sattuivat alkamaan juuri ennen koetta, mutta läpi me kuitenkin päästiin ja sehän riittää ;) Itse koesuorituksesta ei muuten paljoa kerrottavaa olekaan. Vilja oli aivan muissa maailmoissa, ei ollenkaan oma itsensä. Paikkamakuustakin karkasi pokkana pissille kentän viereen :D Eilen aloitimme Rally-tokokurssin ja ensi sunnuntaina alkaa agilityn jatkokurssi. 5.6 alkaa Ranualla tokokoulutus, jossa kouluttajana on tokotuomari Heli Kelhälä! :) Sitä kurssia odotellaan Viljan kanssa innolla. Toivottavasti saadaan hyviä vinkkejä ja edistytään niin, että jos vaikka syksyllä uskallettaisiin korkata tottelevaisuuskisat :) Korkeammalle tuskin tähdätään kuin ALO/AVO, mutta tavoitetta on siinäkin ;) Sintulle on tarkoitus alkaa polkea jälkeä, niin saa muorikin aivotyötä <3

_full.jpg

Viljaa väsyttää jo ajatuskin tulevista koulutuksista ja kursseista ;)

Näyttelyissä käytiin Viljan kanssa pitkästä aikaa helatorstaina Rovaniemellä. Vilja sai hienosti ERI:n ja voitti luokan. SA jäi saamatta, Vilja on muka kesken kehityksen - ai miten niin:) Vilja on ilmoitettu Ouluun heinäkuussa molemmille päiville, Tornioonkin ehkä ilmoittelen sen ja erkkari on kovassa harkinnassa...houkuttais, mutta onhan se taas kaukana :P Tiistaina Viljalta otettiin Oulussa DM-geenitesti, tulosta jännätään. Silmä- ja polvitarkastukseen ollaan menossa tämän kuun lopussa.

_full.jpg

Laidunkausi on virallisesti alkanut.

Mukavaa kesäaikaa kaikille sivuillamme ja blogissamme vieraileville!