Sinttu on parantunut tosi hyvin eikä oireita ole tullut takaisin antibioottien loputtuakaan, mutta kyllä minä pääsiäisen jälkeen soitan ja tilaan lääkäriltä vielä nenäpunkkikuurin. Välillä on vielä sen kuuloista tuo hengitys, että liekkö siellä sitten punkkeja, joten kokeillaan jos saataisiin punkkilääkkeillä hengitys täysin normaaliksi. Antibiooteilla ja kortisonipiikillä lähti kaikki muut oireet kyllä. Ruokahalu meni antibioottikuurin aikana todella huonoksi, Sintulle ei kelvannut kuin makkara. Ei enää edes maksalaatikko! Ruokahalu ei ole vieläkään ihan normaali, mutta alkaa se olla jo parempi.

Pääsiäisen pyhiksi kasvoi taas meillä koiralauma, kun Vellu tuli Suonenjoelta Reino-poron kanssa kotiin. Aluksi piti todella suunnitella, miten Saike ja Reino saadaan ilman tappeluita saman katon alle, nimittäin viimeksi jo katsoin poikien käytöstä, että seuraavalla kerralla tilanne on jo varmasti uros vs. uros tilanne, eikä asetelma olekkaan enää uros vs. pentu- tilanne, niinkuin se on ollut tähän asti. Mutta kiitos tietyille pelisäännöille, vain 2 tuntia Reinon saavuttua, pojat makoilee jo kiltisti, rentoina ja tyytyväisinä vierekkäin!!  Uskomatonta, mutta totta!  Vellun tuodessa Reinon, käytin sen heti ensin pitkällä pyörälenkillä yksin ja sen jälkeen hain Saiken sisältä talosta ja taluttelin poikia yhdessä lyhyen matkaa. Sen jälkeen käytin ne vielä yhdessä pyöräilemässä. Ilman rähinöitä ei tuo prosessi sujunut, niinkuin en olettanutkaan. Siinä vaiheessa, kun hain Saiken sisältä ja minulla oli molemmat pojat hihnassa, ne olis ihan varmasti tapelleet ja kunnolla, jos ne olis olleet irti. Mutta onneksi ne oli minulla hihnassa ja sain estettyä poikia tappelemasta. Saike rauhoittui aika nopeasti. Sen ensireaktio oli vain sellainen nopea räjähdys, joka laantui pian. Mutta Reino ei sitten ihan niin helpolla suostunut rauhoittumaan, se olisi halunnut ottaa miehestä mittaa kunnolla. Vasta kun kumpainenkin pojista rauhoittui täysin, me lähdettiin sitten pyöräilemään. Meni hiukan aikaa, mutta kannatti odottaa. Pyörälenkillä kehuin poikia aina, kun ne nuuski toisia, nuoli suupieliä toisilta tai jos ne pienenkään jännityksen jälkeen väistelivät toisiaan tai osoittivat muuten kaveruuden merkkejä. Pienistäkään ajatuksenpoikasista rähinöintiä kohtaan huomautin poikia heti ja lisäsin vauhtia Helkamaan, jotta pojat joutui keskittymään juoksemiseen enemmän kuin rähinöintiajatuksiin. Kotipihalla päästin pojat heti irti ja seurailin, ettei ne ala yhtään pullistella ja jos toinen aloitti pullistella, niin heti huomautin sanomalla pelkästään"Hei" ja sormella osoitus. En olis uskonu, että tämä näin nopeasti ja hienosti meni, mutta kyllä nyt on hyvä!! Sinttuhan on aina tullut kaikkien kanssa juttuun, joten siltä osin ei ole ongelmia ollut ollenkaan.

Äskettäin kävimme katsastamassa agilitykenttää ja hyvältä näyttää, pian päästään taas liitelemään! Ilmoitinkin Sintun tänään agility- ja jäljestyskurssille, jotka pidetään tässä kesän aikana tuolla meidän kentällä. Innolla odotellaan molempia kursseja!

Hyvää ja aurinkoista Pääsiäisen aikaa kaikille!!