Heinäkuu meni todella nopeasti ohi. Harrastelut jäi meillä vähän vähemmälle helteiden ja kiireiden vuoksi, mutta nyt on loma alkanut, joten jospa sitä näin lomalla kerettäisiin treenailemaan koko heinäkuun edestä reissujen lisäksi.  Ja jospa enää ei tulisi niin kuumia kelejä, että muuhun ei kyetä, kuin loikoilemaan uimarannoilla (vaikka onhan sekin ihanaa). Heinäkuun ehkä ehdoton kohokohta oli Tornio KV, erkkaria vastaava näyttely, missä Sintulle napsahti todellinen yllätysjättipotti. Sinttu sai ensimmäisen sertinsä kera cacibin ja minun neiti valittiin vieläpä parhaaksi nartuksi! Näin ollen jatkettiin rotunsa paras-kehään, missä en ollut uskoa todeksi, kun tuomari kätteli meidät ja antoi ROP-ruusukkeen käteen. Huhhuh!! Vielä kun bernejä oli ilmoitettu näyttelyyn yhteensä 58 koiraa. Ensin meinasin livistää ROP-kehän jälkeen kotimatkalle, mutta pienestä houkuttelusta päätin vielä jäädä myös RYP-kehään ja se kyllä kannatti. Sinttu sijoittui lopulta ryhmäkehässäkin vielä kolmanneksi!!!  Kyllä kesti muutaman päivän tajuta tämä pieni yllätys, mutta oli kyllä hieno fiilis!  Etenkin kun oli aika lähellä, että en edes ilmoita Sinttua tuohon näyttelyyn. Ilmoitin kuitenkin, että tulee nyt edes lähdettyä katsomaan erkkaria vastaavaa, kun se kerran Torniossa tällä kertaa sattuu olemaan  No, joskus näin!

Aina kelien salliessa on tietenkin käyty metsissä lenkkeilemässä ja tarvittaessa heti lenkin jälkeen uimassa. Tässä yhdeltä sellaiselta lenkiltä muutama kuva. Meidän lisäksi mukana lenkillä olivat Nina ja Caro.

Sinttu kirmaa!

 

 
Ei, Caro ei ole kuollut.

 

 
Ihana viilentävä rapakko!

 

 
Pysähdyttiin herkuttelemaan vadelmilla. Koirat etsi viilennystä hietikolta varjosta.

 
Lenkin jälkeen uimassa. Sinttu hakee lelua.

 
Saike ei viitsi leluja hakea, se ui vain sen mitä on pakko. Mutta veteen se menee, jos vain puhut sille, että uimaan olis nyt hyvä mennä.

 

 
Sinttu laiturilla Hamppulammella.