Sinttu ja Vilja ovat alkaneet nyt yhtäkkiä painimaan lähes joka kerta, kun ollaan bernityttöjen kanssa kämpän pihalla. Yleensä Sinttu makaa alempana ja Vilja "körmyyttää" Sinttua päällä  Hauskaa niillä tuntuu olevan ja ihanaa katsella, kun joku saa Sintunkin liikkeelle ja leikkimään

Viljan muutto meille on tehnyt Sintulle ja kotona Saikellekkin pelkästään hyvää. Molemmat, niin Sinttu kuin Saikekin, ovat ikäänkuin kasvaneet nyt viimeinkin aikuiseksi. Kumpikin on esimerkiksi ihmisten suhteen nyt paljon reippaampia ja muutoin ne ovat hiukan vakavoituneet ja tasoittuneet. Sinttu on nykyään silti samalla paljon virkeämpi ja iloisempi koira. Liekkö syynä se, että aikanaan kun Sinttu ja Saike meille muuttivat, meillä oli aiemmin vanhemmat koirat Jutta ja Jeti. Sinttu ja Saike saivat yhdessä kasvaa ja remuta turvallisesti Jetin ja Jutan valvovien silmien alla. Nyt kun Jutta on sateenkaarisilloilla ja Jeti asuu kaukana Juvalla siskoni luona, on Sintun ja Saiken täytynyt kasvaa ja aikuistua, kun taloon tepasteli Vilja-pentu. Näin vähän arvelen...