Vilja täyttää huomenna jo tasan 5 kuukautta. Äkkiä on aika rientänyt ja paljon on pikkuinen oppinut, mutta paljon meillä on vielä oppimista jäljelläkin  Mutta hienointa on se, että Vilja on melkein sisäsiisti! Enää harvoin lirahtaa tarpeet sisälle ja silloinkin paperille. Toisinaan Vilja jopa jo välillä pyytää ulos! Jos se ei suoranaisesti ulos pyydä, niin sitten se on muuten levoton ja vinkuu ja siitäpä tietää Viljan viedä pissille. Yöt on olleet kuivia jo niin kauan, että en edes muista tarkalleen, milloin Vilja olisi viimeksi yöllä tarpeita tehnyt. Tuntuu, että aika nopeasti Vilja on oppinut sisäsiisteyden ja kohta voin toivottavasti sanoa sen olevan täysin sisäsiisti.

 Tässä kuvasarja Viljasta nukkumassa. Viljalla on välistä aika mielenkiintoisia asentoja nukkua  Aloitetaan tästä tyypillisimmästä asennosta. Vilja nukkuu usein ihan pienellä kerällä ja tuohan on suorastaan vastustamaton näky. Minun ainakin tekisi mieli nostaa tuollainen bernikerä ihan heti syliin ja halia hirmu lujaa 

Vilja on hienosti oppinut myös yksinolemisen. Mukaan se aina on lähdössä, mutta kun jätän sille aktivointilelun, possunkorvan tai jonkin vastaavan ja vain huomaamatta livahdan, kotiintullessa on vastassa uninen ja iloinen Vilja. Sohvalla on monesti jälkiä, että on Vilja siinä hauskaa pitänyt ja joskus on sohvatyynyt lentäneet lattialle, mutta mitään pahempaa ei pikkuberni ole tehnyt yksinollessaan.

Aina ei voi muistaa laittaa päätä lattiaan, joskus vain yksinkertaisesti väsyttää ihan liikaa.

Minusta on ihanaa, kun Viljakin on oppinut pysyttelemään omalla pihalla irti. Vaikka ohi menisi toisia koiria tai ihmisiä, ei Vilja niiden perään lähde. Jos se puuhiltaan edes toisia kerkeää huomaaman, niin Vilja saattaa haukahtaa pari kertaa ja katsoo pontevasti kohti. Mutta heti kun sitä kutsuu, Vilja kääntyy ja kipittää äkkiä mammalle. Arvatkaa miksi? Koska se saa Herkun! Eihän sitä voi missata mistään hinnasta  

Tällä tytöllä on kai pallonivelet, sillä nuo tassut on toisinaan vääntyneet mitä ihmeellisimpiin asentoihin. Usein Viljan etutassut on kuin jollain hylkeellä, vääntyneenä päinvastaisiin suuntiin.

Hihnakäytös on Viljalla ihan ok, mutta kiirettä siinä hihnassa aina meinaa pitää. Hihna pysyttelee aika kireällä, mutta treenin puutetta se aika pitkälle on. Aivan liian vähän tulee hihnaa edes näytettyä, kun me aina suunnataan metsään lenkkeilemään, mutta yritetään tässä ryhdistäytyä. Ohitukset koirista ja ihmisistä menee onneksi kuitenkin hyvin, vaikka tokihan ne pentua aina kiinnostaa. Vilja katsoo aika tarkkaan muita tienkäyttäjiä, mutta kun sitä kutsuu, pikkuinen kipittää oikein hienosti ohi ja saa sitten namia palkaksi.

Näin nukkuu Vilja usein. Takapää ihan normaalisti, mutta etupää kiertyy sitten toiselle kyljelleen. Näyttää aika epämukavalta

Kaikki hoitotoimenpiteet ei oo Viljan mielestä kivoja tai sitten ne on liian kivaa... Silmien puhdistus vaatii harjoittelua, Vilja kun ei yhtään tykkää kun ainetta laitetaan silmiin tai vanulapulla pyyhkii sen silmiä. Korvat menee hyvin ja kynnet menee tosi helposti. Harjaaminen on vielä eräänlaista leikkiä. Vilja tuijottaa harjaa pari sekuntia ja sitten onkin hampaat taas harjassa kiinni. Vauva se vielä on