Sintulla on ihan selvästi tullut joku uhmaikä... Se on ollu ihan jääräpää tässä muutaman päivän ja koko ajan tekemässä piruutta. Sinttu on syöny muutamat kengät ja purrut pikkusiskon lipaston uuteen uskoon. Kun tyttöä kutsuu luokse tai pyytää tekemään jotain, niin se vaan kattoo ja ei varmaan liikauta evääkään. Yksi syy on selvästi tuolle "tuhoamiselle" se että Sinttu jäi vähemmälle huomiolle kun parin päivän ajan olin itse aika paljon joko tallilla tai sitten oli ajatukset siellä ja Sinttu oli tekemättä mitään... Pikku hihnalenkkejä vain käytiin tai se oli tallilla mukana lyhyen reissun. Topin kaula meni koko ajan vain pahemmaksi ja sitä paisetta ei saatu pois siltä... Oli raskasta tehdä lopullinen päätös ja antaa ruunan lähteä... Nyt kun kaikki on ohi, niin jotenkin yhtäkkiä tajusin että Sinttu on ihan unohtunut. Ei ihme, että se alko jo keksiä itse itselleen tekemistä, vilkas kun kuitenkin on. Eilen ja toissapäivänä käytiin uintireissulla ja iltaisin ollaan opeteltu 'siivoamista'. Jäljestämäänkin ollaan jo monena iltana aiottu, vaan ei autoa oo saatu tai muuten on mennyt aina suunnitelmat uusiksi, mutta viikonloppuna sitten viimeistään. Jalkapalloakin ollaan taas pelailtu niin eipä oo enää tuhoamisleikit Sinttua kiinnostaneet. :) Kuuroa se silti leikkii... Uintireissut on olleet aika raivostuttavia. Sinttu vain painelee ympäri rantaa ja pyörittelee Saikea miten sattuu eikä usko kun sitä ihmiset komentaa. Luokse ei meinaa tulla... Eilen oli jo Sinttu paremmin kuulolla kun mitä tiistaina, mutta vaikeaa oli eilenki kuunnella. Ei ois uskonu pari viikkoa sitten kuin jästipää Sinttuki silti osaa olla. Tiistai-iltana se karkasi eteisestä, missä se oli kuivattelemassa. Kun käskin sen takaisin sinne huoneeseen niin likka löi vaan maahan makaamaan seinän viereen ja mulkas että "painu ämmä ite". Minä en toista kertaa pyytäny, vaan otin niskasta kiinni. Meni se sitten heti ja olipa nöyrän näköinen. On ihan selvästi joku testauskausi menossa, mutta eiköhän se tästä kun ei vaan anna periksi! Se on hyvä Sintussa, että vaikka se kuuroa ja kovista nyt esittääki, niin ei se kuitenkaan mikään kova koira oikeasti ole. Kerran kun niskasta ottaa ja muistuttaa sitä, niin kyllä uppoaa kalloon varmasti. Tähän asti Sintulle on riittäny hyvin äänen käyttö ja vain pari kertaa sitä on tarvinnu ottaa mistään poskestakaan kiinni.