Käytiin eilen tokoilemassa Rimmillä, Pudasjärvellä Katan, Jetin ja Jutan kanssa. Aiottiin ensin kuvata videolle meidän tokoilua mutta eipäs se onnistunutkaan kun videokameran akku olikin melkees tyhjä... Ja kun kamerakin jäi kotia niin kuvaamiset jäi sitte kokonaan.

Aloiteltiin paikkamakuulla. Jeti, Jutta ja Sinttu laitettiin vierekkäin makaamaan ja Kata toimi häiriönä ja kierteli koirien ympäri. Sinttu oli hiukan ihmeissään kiertelevästä "tätistä", mutta pysy kyllä tässä paikoillaan. Sitten kun Kata pysähtyi suoraan Sintun taakse, niin se nousi ihmettelemään Kataa. Ei ollakkaan aiemmin treenailtu paikkamakuuta niin että joku ihminen kiertelee Sintun ympäri ja sitten pysähtyy suoraan taakse ja että etäisyys minusta koiraan on aika pitkä. Katrin treenissä ollaan treenattu kyllä paikkamakuuta ja sillain että koira ja ohjaaja kiertää meidän takaa ja eestä, mutta siitäki on aikaa jo. Ei siis ihme ettei ihan nappiin nyt menny... Ja ehkä taas minäkin innostuin liikaa ja otin liian pitkän etäisyyden. Lyhempi ois ollu parempi. Jälkeenpäin on aina niin hyvä olla viisas!

Seuraavaksi treenailtiin sivulle-menoa ja seuraamista. Seuraaminen menee muuten tosi hienosti (koira on innokas ja sillä on hyvä kontakti), mutta minun kädet on ongelma. En osaa pitää niitä muka suorana sivulla vaan pidän ne selän takana ja siitä onkin seurannu sellanen juttu, että jos mä pistän ne nyt sivulle niin Sinttu luulee et siellä on jotain hyvää ja se alkaa vaan tökkiä mun käsiä ja jätättää. *argh!* No saatiin sitte pari hyvää pätkää seuraamisestaki niin että munki kädet oli ihan sivulla eikä missään selässä. :)

Sitten otettiin sellanen treeni, jossa yritin saada Sintun maahanmenoa nopeutettua. Kun sanon Sintulle maahan, se ei aina heti mene vaan saattaa hiipiä pari metriä ennen ku vasta "tajuaa" käskyn. Eli tehtiin niin, että ihan vaan sanoin käskyn ja heti ku se reagoi niin palkka lensi. Ja aika hyvä oli tämä treeni, pitää tehdä tätä aina välillä. Selvästi ripeämmin tyttö rupes käskyyn reagoimaan.

Kisoihin haluttais joskus Sintun kanssa mennä kokeilemaan mitä sieltä saadaan, mutta piiitkä matka meillä sinne on. Mutta ei meillä onneksi mikään kiire olekkaan. Ja niinku Katalle eilen sanoin, niin kun ei oo joka viikko mahdollisuuksia ohjattuun treeniin niin minäkin oon niin taitava että kerkeän hyvästi opettaa itselleni ja Sintulle kaikki mahdolliset virheet ennen ku joku niistä mulle huomauttaa :D Sitten meneeki aikaa siihen ku koitetaan korjata ne virheet...tällasta tää on! :) Innolla ootellen tokokurssia, joka toivottavasti kans alkaa (riippuu kuulemma siitä onko osallistujia tarpeeksi)!

Oikein hyvää pääsiäistä ja aurinkoisia kelejä!