Keskiviikkona käytiin Sintun kanssa lentokentän takana pelloilla jäljestämässä. Ei olla aikoihin siellä päin jäljestettykkään, koska ensinnäkin siellä on heinä ollut niin pitkänä ja toiseksi, ei ole haluttanut mennä kun se meidän Topi-ruuna haudattiin sinne kesäkuun lopussa... Aika kun on kulunut ja kun on muuten siellä käyty niin päätin nyt viimein sinne taas mennä jäljen polkemaan kun ne pellot siellä on niin isoja ja hyviä. Tällä kertaa jäljestä ei tullu kovin pitkää, kun minulta loppu makkarat kesken, mutta sain ihan ok jäljen kuitenki tehtyä. Annoin jäljen vanhentua noin puoli tuntia ja sitten Sinttu hihnan nokkaan ja menoksi. Sinttu kyllä tietää jo millon mennään jäljestämään. Se on kuono kiinni maassa jo valmiiksi kun talutan sen jäljen alkuun. Ennen jälkeä Kata neuvoi sen aina ensin rauhottamaan ja niinpä tehtiin nytkin. Istutin sen jonku matkan päähän jäljen alusta ja Sinttu pääsi jäljelle kun oli rauhoittunut. Nopeasti se tuonki jo tajuaa, ei tarvi kauan pitää siinä rauhoittumassa. :) Itse jäljestys meni ihan hyvin. Jossain puolivälissä jälkeä Sinttu kadotti jäljen parikin kertaa ja sain sen uusiksi lähettää jäljelle. Muuten oikein hyvä. :) Siitä Sinttu oli tosi tarkkana ettei vain makupaloja jää jäljelle. Uutta, koska tähän asti Sinttu on edennyt jäljen vauhdilla ja syönyt vain muutamia makupaloja. :) Olikohan sillä niin nälkä sillon ettei siksi jättänyt yhtään makkaraa matkan varrelle... ;)