Sunnuntaina meillä oli hieman erilaiset tokotreenit Pudasjärvellä. Kata oli mulle ja Sintulle liikkeenohjaajana ja koitettiin tehdä treenistä koetilannetta muistuttava. Treenipaikaksi valittiin M-marketin piha, siellä kun ei olla aiemmin oltu ja paikka on ihan keskustassa joten häiriötä ainakin oli kun linja-autot ajeli vierestä ja ihmisiä oli liikenteessä kun oli laskiaissunnuntai.

Ensiksi siis oli vuorossa luoksepäästävyys. Alussa Sinttu pari kertaa karkasi perusasennosta ja jouduin sen palauttamaan takaisin sivulle, muuten täysi kymppi! Sinttu istua napotti sivulla eikä liikahtanut milliäkään minnekkään suuntaan, kun sen hampaat tarkastettiin ja minua käteltiin. Seuraavaksi otettiin paikalla makuu ja tähän saatiin häiriöksi ja kaveriksi Aleksi&Jutta, Teija&Peto ja Lahja&Niehka. Muuten hyvin, mutta Sinttua alko kesken liikkeen kutittamaan!   Neiti nousi kolme kertaa ja heti se kyllä reagoi kun uusiksi maahan sen käskin, mut kolmesti kuitenkin nousi rapsuttaa kaulaa. Eipä oo näin ennen meille käyny, mut tiedänpähän nyt, että Sintulla saattaa tosiaan alkaa k u t i t t a m a a n paikkamakuussa... Muilta osin paikkamakuu meni hyvin. =)

Kolmas liike oli tietenkin seuraaminen hihnassa. Miksi tämä on aina paljon vaikeampaa kuin seuraaminen hihnassa? Siis kun kattoo tokovideoita, niin se menee useilla koirakoilla näin päin kokeissa. Ja juurikin näin se meni sunnuntaina meilläki. Siis ihan kauhiaa...Sinttu haahuili, minä olin kireä kuin viulunkieli ja taidettiin mennä välillä väärinkin. No tämän liikkeen jälkeen päätin leikkiä vähän Sintun kans narupallolla, jos vaikka molemmilla vire vähän nousis. Sitten seuraaminen vapaana. Mikä muutos tapahtuikaan tuohon hihnassa seuraamiseen verrattuna! Ihan eri touhua, Sinttu oli tosi innokas ja katsekontakti oli tosi hyvä. Ja minäkin olin paljon rennompi. Pysähdyksissä Sinttu tosin jostain syystä poikitti aina minun eteen, mitä se ei aiemmin ole juurikaan tehnyt, mutta eihän tähän muuta lääkettä ole kuin lisää treeniä.

Sitten liikkeestä jäävät. Ensiksi maahanmeno. Tämä meni täysin nappiin! Ihan pieni miinus siitä, että Sinttu oli aavistuksen hiipinyt ennen kuin meni maahan, mutta ottaen huomioon mitkä ongelmat tässä oli meillä vielä vähän aikaa sitten niin kyllä hymmyilyttää!  Ja seisominen se vasta hienosti menikin. Sinttu pysähtyi heti ja odotti niin kauan, että palasin takaisin ja käskin perusasentoon. Luoksetulo meni yhtä lailla tänään hienosti. Sinttu tuli reippaasti ja suoraan eteen ja siitä sivulle. Loistava likka!

Hyppyä ei voitu ottaa koska ei saatu estettä kuljetettua treeneihin, joten se jäi eilisestä treenistä pois. Sitä ollaan kuitenkin kotona pihalla treenattu ja ei ole enää siinäkään kummemmin moitittavaa. Sinttu hyppää nykyään esteen pelkästä käskystä, kun alkuun piti aina näyttää käsimerkki tai Sinttu ei hypännyt. Seisomaankin se esteen jälkeen jää.

Mutta tekipä hyvää tuommoinen treeni! Oli hauskaa ja anto paljon ajateltavaa. Huomasin myös nuita pieniä "epäkohtia", jotka tarvii vaan lisätreeniä. Ja ehkä sitä tajusi nyt, että vaikka joku liike meneekin yleensä hienosti, niin uudessa tilanteessa se ei ehkä menekkään niin hienosti.

Kuvat on syksyltä 2009.