Syksy tuli ja viimeinkin hiukan aktivoiduin treenaamaan koirien kanssa, jotta sentään jotain keretään tekemään ennen talven tuloa, jolloin meidän treenaamiset jää olosuhteiden pakosta vähemmälleOllaan nyt molempien kanssa ajettu säännöllisesti jälkeä, pariin otteeseen otettu myös hakua ja agilityä sekä tokoa. Jäljestämisessä Sinttu loistaa, se on ihan uskomattoman hyvä siinä! Ja Sinttu on aina niin innoissaan, kun laitan jälkiliinaan sen kiinni. Sehän nimittäin jo hyvinkin tietää mitä se tarkoittaa Ja vaikka meillä on ihan hitsin pitkä tauko Sintun kanssa takana jälkijutuista, niin silti se vain on ihan huippu. Todella tarkka ja etenee juuri sopivaa vauhtia jäljellä. Viljan on vielä ollut hankalaa ymmärtää, mitä jäljestäminen on. Sen mielestä metsästä etsitään vain kadonneita ukkoja eikä ne löydy sen mielestä maasta, vaan ne on varmasti piilossa jossain ja sinne pitää mennä lujaa. Hiukan on siis opettelussa Viljalla nenän käyttö, mutta pikkuhiljaa se edistyy ja malttaa paremmin keskittyä  Hakutreenit on menny hienosti molempien kanssa, pitäisi tosin enemmän alkaa erikseen treenaamaan ilmaisua ja myös esine-etsintää. Mutta meillähän ei suuria tavoitteita ole, lähinnä pitää hauskaa ja antaa koirille aivotyötä. Agilityssä Viljan hyvä luonne tulee kyllä taas niin mainiosti esille, että minä en voi kun onnesta nauraa kentällä sen kanssa. Viime treeneissä otettiin ensimmäistä kertaa pussi eli umpitunneli mukaan ja se on joillekkin koirille aika haastava este. Kaikki kun eivät uskalla mennä sinne heti, vaan joillekkn koirille pitää opettaa se ja avustaa nostamalla vaikka kangasta niin, että koira näkee toisen pään. Tarkoituksena oli Viljan kanssa ensin mennä pientä ratapätkää, jossa treenattiin takaaleikkausta ja sen jälkeen ottaa erikseen pussia. Vijla kun pääsi kentälle, se kävi heti ensimmäisenä ihan omikseen tutkimassa pussia ja sinnehän se myös sujahti  Vilja ei mitään tukea sinne tarvinnut ja eihän se yksi kerta sitä paitsi riittänyt, Vilja halusi mennä sen uudestaankin yksin. Ihana miten reipas berni tuo on!! No sitten alettiin sitä takaaleikkausta treenaamaan ja Viljan mielestä minä ohjasin sitä taas aivan liian hitaasti, joten se otti ja päätti mennä taas kerran loppuradan omikseen ja siellä oli myös tuo pussi. Sinne se meni ja maalissa katteli että mihin se akka taas jäi  Sintun treenit meni hienosti myös, sillä on vauhtia ja intoa, mutta silti se niin hienosti kuuntelee ohjausta. Kontaktit sujuu hienosti ja Sinttu irtoaa hyvin esteille. Hiukan tuo pujottelu tuottaa ongelmia, mutta siitä ehkä voidaan syyttää treenaamisen puutetta...eipä siihen paljoa oikeasti tarvis niin pujottelu sujuis jo tosi hienosti. Vähän useammin toistoja vain.