Tänään me korkattiin Sintun kanssa viimein viralliset tokokokeet. Koe oli Kemissä ja osallistujia alokasluokassa oli kymmenen. Meidän vuoro oli viidentenä ja se sopi minulle enemmän kuin hyvin - siinä kerkesi kattoa muiden suorituksia, mutta ei kuitenkaan tarvinnut odotella liian kauaa omaa vuoroa  Jännitys oli aika sopiva ja Sinttukin vaikutti olevan ennen meidän vuoroa ihan hyvällä tuulella. Sinttu taisi tajuta homman nimen tosissaan vasta hiukan ennen meidän vuoroa, kun otin vähän perusasentoa sen kanssa. Sintulla selvästi syttyi lamppu vasta siinä kohtaa ja se tajusi, että ahaa me ollaan treenaamassa tokoa!  

Luoksepäästävyys ja paikallamakuu meni nappiin ja molemmista saatiin kymppi. Paikkamakuu vähän jännitti ennakkoon, kun pelkäsin että Sinttu nousee rapsuttelemaan. Ennen kehää se nimittäin tuon tuosta raaputteli muka kaulaa, mutta onneksi ei kehässä. Seuraamiset meni ihan hyvin. Tuomari kehui Sintun seuraamispaikkaa, mutta kontakti sais olla hiukan parempi ja käännöksissä on hiukan liikaa väljyyttä. Tosin onneksi, vaikka kontakti ei ihan huippua nyt ollutkaan, Sinttu ei kuitenkaan nuuskinut maata vaan keskittyi kuitenkin seuraamiseen hyvin. Kytkettynä seuraamisesta saatiin 8 ja irti seuraamisesta 8,5. Liikkeestä maahanmeno ei onnistunut, vaan Sinttu jäi seisomaan. Lisää treeniä siis siihen, tosin kostealla nurmikkopohjallakin voi olla osuutensa asiaan...  Liikkeestä seisominen taas meni nappiin ja siitä kymppi. Luoksetulossa Sinttu tuli letkeää ravia ja istui tosi nätisti ja tiiviisti suoraan eteen! Hiukan se ennakoi sivullemenoa, mutta tuomari ei sitä tainnut keretä huomata koska saatiin kymppi! Estehypystä saatiin 8, koska tiesin ennalta ettei Sinttu pelkästä käskystä estettä hyppää ja näytin sitten käskyn lisäksi myös käsimerkin. Kokonaisvaikutelmasta saatiin täysi kymppi, mikä kyllä lämmittää eniten mun mieltä  Tuntui vaan niin hienolle, kun saa hyvää palautetta meidän yhteistyöstä, jossa oli vielä jokin aika sitten aikamoisia ongelmia. Ne ongelmat oli täysin mun päässä ja koska Sinttu on herkkä, ne tietysti heti myös näkyi. Nyt ne on kuitenkin voitettu ja meillä on niin hauskaa ollu treeneissä jo pidemmän aikaa ja niin oli myös tänään kokeessa. Tuomari sanoi, että oltiin siihen mennessä eka koirakko, josta jännitys ei ollenkaan näkynyt ulospäin (vaikka kyllä minua oikeasti jännitti) ja tuomari myös kehui koiraa, koska se ei ollenkaan häiriintynyt ympäristöstä. Lämmitti ihan tosissaan kuulla tuo palaute! Tästä on hyvä jatkaa Sintun kanssa seuraaviin kokeisiin. Vielä en varmaksi tiedä missä seuraavaksi ollaan kokeessa, mutta eiköhän me toivottavasti pian taas jossain käydä...

Hieno Sinttu