Ei oo taas joutanut paljoa blogia päivittelemään, vaikka juttuja kyllä on. Aloitetaas vaikka Sintusta, jonka toipuminen ristisideleikkauksesta etenee koko ajan hienosti. Keskiviikkona viime viikolla kuntoutusohjelmaan tuli taas uusia juttuja ja nyt lenkkeillään kahdesti päivässä pidemmästi kolmen lyhyemmän lenkin sijaan ja mäkien ja portaiden kiipeäminen on aloitettu. Harmi tosin kun ei ole lumet tulleet ja meillä ei täällä hankia ole, joten hangessa kahlailu on ollut hieman hankalaa toteuttaa...  Vaikka Kiimingissä onkin koirauimala, ei sinnekkään ihan joka päivä ole mahdollista ajella ja Sintullahan alkoi myös nyt juoksut, joten eipä senkään puolesta päästä vielä vähään aikaan uiskentelemaan. Täksi päivää meillä olikin aika varattuna vesijuoksumatolle Ouluun, mutta sehän piti perua noiden juoksujen vuoksi...mutta ehkä se lihaskunto kävellen ja portaita ja mäkiä kiipeillen on kuitenkin tärkeintä pitää yllä, vaikka kyllähän uinti tai vesijuoksumatolla käveleminen antaisi lihaksille paremmin vastusta  No toivotaan paljon lunta tulevaksi nyt lähipäivinä, että päästäisiin edes jonkinlaiseen hankeen kahlailemaan!! 


Sinttu ja Vilja lenkkeilemässä suolla ennen Sintun leikkausta.

Viljasta on sitten tullut jo niin iso tyttö, että tuli ajankohtaiseksi käyttää minun "pikkulikka" lonkka- ja kyynärkuvissa. Kävimme Oulun Eläinklinikalla ja kyllähän se aina etukäteen kovasti jännittää miltä kuvat näyttävät. Vilja oli muutoin hienosti lääkärissä, mutta rauhotteen pistäminen oli aika haasteellista, kun Vilja ei sitä olisi antanut millään pistää ja leikki taas hieman villivarsaa... No, lopulta se onnistui ja luomi alkoi painaa Viljalla aika nopeasti.  Itse kuvat näytti kyllä hyviltä, olen oikein tyytyväinen ja onnellinen jo nyt, vaikka viralliset tulokset eivät vielä olekkaan tulleet!  Lonkat oli tosi tiiviit ja puhtaat ja lääkärikin sanoi, ettei usein noin isoilla koirilla ja berneillä näe noin hyviä lonkkia - mahtava juttu! Kyynärätkin oli lääkärin mielestä puhtaat ja terveet, mutta pieniä varjostumia niistä ehkä oli havaittavissa. Lääkäri tosin sanoi niiden ehkä olevan kudoksia, mutta saa nähdä mikä on sitten virallinen tulos kyynärien ja myös tietenkin lonkkien osalta. Pääasia kuitenkin, että itse tietää niiden olevan terveet ja että ne eivät hidasta tai haittaa meidän menoja ja tekemisiä lainkaan. Aivan huippuhienoa!!

Tässä yhtenä päivänä töissä purkaessa kuormaa käsiini sattui eräs aktivointilelu, jonka lopulta ostin ja päätin antaa tyttöjen sitä kokeilla. Kyseessä oli Trixien helpoimman tason aktivointilelu, joka on putken muotoinen ja siinä on sivussa reikiä, josta makupalat pääsee putoilemaan ulos. Sinttua sitä ostaessa lähinnä ajattelin ja innoissaan sitten illalla kotona sen sille annoin. Viljalle täytin aktivointipallon ja jätin tytöt sitten keskenään leikkimään ja erotin Saiken tytöistä, jotta se ei pääsisi uuteen leluun "hampaiksi" ja tuhoaisi sitä ihan heti. Saikella kun on aina vähän rajummat leikit  Vilja oli sillä välin halunnut myös kokeilla uutta lelua ja ehkä näin jälkiviisaana Viljakin olisi sittenkin pitänyt laittaa erilleen tuosta uudesta lelusta...alla oleva kuva kertokoon kaiken!  


Hihhih, se oli sitten kertakäyttöinen aktivointilelu  Tai ainakaan viljankestävä se ei ollut.

Loppuun vielä kuva Saikesta ja Justuksesta leikkimässä. Tämä ihana parivaljakko jaksaa touhuta yhdessä ja Saike on vain edelleen niiiin mainio leikkisetä Justukselle. Justus on muuten jo niin iso, että sen korvat on noussu kokonaan pystyyn. Niin ja se painaakin jo noin kolme kiloa - eikö oo iso poju!


Saike ja Justus